Tietoa kotikoulusta

Historiaa & pedagogisia
periaatteita

Käytäntöä & kokemuksia
Lainsäädäntö Suomessa
  - Case Espoo
Tarve suojelevalle
kasvatukselle

   - lehtikatsaus
  - vakavasti puhuen
Kotiäitiydestä
Kotikoulu vai peruskoulu – hengellinen näkökulma
Tutkimustuloksia
Kotikoulumetodit
Lasten oppimistyylit


KOTIKOULUN OPETUSMETODEJA

Traditionaalinen kotikoulu

 * Traditionaalinen kotikoulu toteutetaan ottaen mallia ”tavallisista” kouluista.

* Opiskellaan samoja oppiaineita kuin kunnallisissa kouluissa.

* Jokaisesta aineesta hankitaan oppikirja, jonka mukaan edetään.

* Osaamista voidaan testata kokeilla.

* Vaihtoehtona kirjakeskeiselle opiskelulle voidaan käyttää esim. nettikursseja tai yksityisopetusta.  

* Vuonna 2004 yhdysvaltalaisista kotikouluperheistä 9 % piti sitä traditionaalisella tyylillä (Old Schoolhouse Magazine).

 

 RENTO KOTIKOULU  (Unschooling)

 * Vanhempien tehtävä ei ole opettaa lapsiaan, vaan olla resurssien tarjoajana: järjestää kirjoja ja muuta materiaalia lapsen saataville.

* Lapsi saa valita itse, mitä hän haluaa opiskella/tutkia.

* Luotetaan, että lapsen luontainen kiinnostus uusia asioita kohtaan ohjaa hänet oppimaan kaiken, mitä hän tarvitsee ja valinnanvapaus saa lapsen motivoitumaan opiskeluun.

* Kristittyjen perheiden keskuudessa ei juuri esiinny äärimmäistä vapautta puolustavaa kotikoulua, sillä uskomme lapsen tarvitsevan ohjausta oikeaan suuntaan (Sananl. 22:6). Sen sijaan moni uskova rennon kotikoulun kannattaja yhtyy seuraaviin Raymond Mooren ajatuksiin:

1. Säilyttääkseen kiinnostuksen uuden oppimista kohtaan on ratkaisevan tärkeää, että lapsi on kypsä sekä henkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti että hengellisesti ennen muodollisen opiskelun alkamista. Ohjattua opiskelua ei tule aloittaa ennen kuin aikaisintaan 8-10 vuoden iässä (varsinkin pojilla!), ellei lapsi itse osoita siihen kiinnostusta tätä ennen.

 

2. Lapsi tarvitsee luovaa vapautta. Smithsonian Instituutti teki tutkimuksen 20 neroksi luokittelemansa henkilön elämästä ja totesi, että yhteisiä tekijöitä heidän lapsuudessaan olivat:

1) vanhempien ja muiden aikuisten lämmin, rakastava ja herkkä suhtautuminen lapseen

2) vain vähän yhteyttä muiden lasten kanssa lukuunottamatta oman perheen jäseniä

3) paljon mahdollisuuksia tutkia oman kiinnostuksen kohteita vanhempien ohjauksen alla

 

3. Opiskeltavaa aihetta valittaessa oppilaan kiinnostuksen kohteet ovat ensisijainen valinta. Tämä pitää yllä oppimisen iloa ja motivoi oppilasta.

 

4. Painotetaan lapsen taipumuksia ja kykyjä yhdessä mielenkiinnon kohteiden kanssa varmistaen että persoonallisuuden terve kehitys vie kuitenkin etusijan.

 

5. Terveyteen – henkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja hengelliseen – kiinnitetään erityistä huomiota (1. Kor. 10:31).

 

6. Työnteon oppiminen on tärkeää. Varsinainen opiskelu saisi viedä korkeintaan puolet ajasta ja toinen puoli tai enemmän tehdään töitä – kotitöitä, työskentelyä perheyrityksessä tai vapaaehtoistyötä seurakunnassa tai hyväntekeväisyysjärjestössä – yhdessä vanhempien kanssa. Elä lastesi kanssa!

7. Käytetään itseopiskeluun soveltuvaa opettajaystävällistä oppimateriaalia sen sijaan että vaadittaisiin kaikkia lapsia sulattamaan samat kirjat yksilöllisistä eroista välittämättä.

8. Perheyrityksessä työskentely tasapainotetaan palvelulla kotona ja yhteiskunnassa.

9. Sallitaan yltäkyllin vapautta tutkia.

10. Tarvitaan aikuisten lämmin suhtautuminen ja vain vähän tai ei ollenkaan mekaanista koulutyötä. Kotitehtävien tulisi olla tekemistä kotona!

 

KLASSINEN KOTIKOULU

* Tärkeimpiin oppiaineisiin kuuluvat kirjallisuus, historia ja klassiset kielet (latina, kreikka, heprea).

* Klassisten kielten osaaminen on tärkeää, jotta nuori voi myöhemmin lukea klassisia kirjoituksia ja Raamattua alkukielellä, eikä hänen tarvitse tukeutua muiden tulkintoihin niistä.

* Opetus jakautuu kolmeen erilaiseen vaiheeseen, jotka pohjautuvat lapsen ajattelun kehittymiseen:

  1. Alakouluikä (grammar stage)

-         Keskitytään faktojen opetteluun

-         Hyödynnetään lapsen hyvää muistia ja opetellaan paljon asioita ulkoa: Raamatun jakeita ja pidempiäkin lainauksia, vieraan kielen sanoja, runoja, katkelmia kirjallisuudesta, kertotaulut jne.

-         Vanhemmat lukevat lapsille runsaasti ääneen Raamattua ja lastenkirjallisuuden klassikoita.

-         Kirjoittamista harjoitellaan ensin jäljentämällä tekstiä, sitten saneluiden avulla; ei vielä luovaa kirjoittamista ensimmäisillä luokilla.

-         Historia alkaa heti 1. luokalla ja se tehdään eläväksi lukemalla erityyppisiä historian kirjoja (tietokirjat, elämäkerrat, historiallinen fiktio), aikajanan ja karttatehtävien avulla sekä tekemällä kuhunkin aikakauteen liittyviä kuvataidetöitä, ruokia ja asuja.

-         Tyypillisesti maailmanhistoria käydään kronologisesti läpi neljässä vuodessa ja sitten aloitetaan alusta. Perheen kaikki lapset opiskelevat samaa ajanjaksoa, mutta isommat saavat vaativampia tehtäviä.

  1. Yläkouluikä (logic/dialectic stage)

-         Keskitytään syy-seuraussuhteiden pohtimiseen ja miksi?-kysymyksiin vastaamiseen.

-         Koska nuoret ovat usein luonnostaan väittelynhaluisia tässä vaiheessa, hyödynnetään sitä ja opetetaan heille väittelytaitoa.

-         Logiikkaa opiskellaan erillisenä oppiaineena. Mm. opetellaan havaitsemaan virheelliset päätelmät, propaganda ja manipulaatio sekä perustelemaan omat mielipiteet loogisesti.

-         Luetaan latinankielisiä tekstejä ja kirjallisuuden klassikoita ja keskustellaan niistä.

-         Ainekirjoitusta.

  1. Lukioikä (rhetoric stage)

-         Kun alakoululaisena opittiin, miten asiat ovat, yläkoulussa miksi ne ovat niin kuin ovat, nyt on aika oppia, miten vaikuttaa asioihin.

-         Tärkeimpiä oppiaineita ovat puhe-, kirjoitus- ja väittelytaito.

Klassisia vinkkejä kielten opiskeluun

-         Kirjaimet. Opettele huolella vieraan kielen kirjaimet ja niiden ääntäminen. Älä opettele oikeaa ääntämistapaa sana kerrallaan, vaan opettele kirjainten ääntämistä koskevat säännöt. Harjoittele lukemista myös tavuittain.

-         Kaksikielinen Raamattu. Lue rivi/jae ääneen vieraalla kielellä ja sitten sama pätkä ääneen suomeksi. Tai päinvastoin.

-         Kirjallisuus. Valitse katkelma hyvätasoisesta kirjallisuudesta. Lue se ääneen, jäljennä se muistiinpanoihisi, opettele ulkoa ja käännä se suomeksi.

-         Ulkoa opettelu ja jäljentäminen. Esimerkiksi kopioi ja opettele ulkoa tärkeitä Raamatun jakeita/kappaleita sekä äidinkielelläsi että vieraalla kielellä.

-         Sanaston tutkiminen. Opettele tunnistamaan ja ymmärtämään sanat, jotka on lainattu kieleemme opiskelemastasi kielestä.

-         Järjestelmällinen kieliopin opiskelu. Opetellaan ymmärtämään kielen logiikka opettelemalla sen säännöt yksi kerrallaan ja harjoittelemalla niitä.

-         Lukeminen. Jos luet säännöllisesti opintojen aikana eri lähteistä löydettyjä vieraskielisiä tekstejä, saat hyvän käsityksen mitä opeteltavalla kielellä voi tehdä sittenkin, kun oppikirja on käyty läpi.

-         Muistiinpanot. Pidä selkeitä muistiinpanoja, joihin kokoat ääntämis- ja kielioppisäännöt, opetellut sanat mahdollisine taivutuksineen, käännöstehtävät ja ulkoa opetellut tekstit sekä kokeet. Muistiinpanojen tekeminen opettaa kielen lisäksi siisteyttä, järjestelmällisyyttä ja täsmällisyyttä. Muistiinpanojen uudelleenkirjoitus on myös erinomainen harjoitus.

-         Sanakortit. Hanki tai tee pieniä kartonkikortteja. Kirjoita jokainen uusi sana kortille ja toiselle puolelle sen käännös. Jo korttien tekeminen on hyvä harjoitus sanaston opiskelussa. Aluksi käy koko korttipinkka läpi päivittäin sanoen ääneen sekä sana että käännös. Kun korttipino kasvaa, sen läpikäymiseen varataan useampi päivä. Korttien avulla myös vanhemman tai muun kumppanin on helppo kysellä sanoja. Helpot sanat on vaivatonta siirtää syrjään ja keskittyä harjoitusta vaativiin. Halutessasi voit myös koodata kortit käyttäen eri värejä erityyppisille sanoille. Huom! Tämä kortti-idea käy hyvin myös muihin aineisiin. Tee kertolaskuista kortit: toiselle puolelle lasku, toiselle vastaus, tai lajintunnistustehtäviä: toiselle puolelle kasvin tai eläimen kuva (näitä saa netistä) ja toiselle nimi.

-         Lukeminen ja kääntäminen. Vieraskielisen kirjallisuuden lukemisen ja kääntämisen tavoitteena on saavuttaa niin hyvä kielitaito, että ymmärrät lähes minkä tahansa tekstikappaleen käyttäen enemmän aikaa lukemiseen kuin sanakirjan tutkimiseen.

-         Harjoitus, kertaus ja kova työ kuuluvat klassiseen opiskeluun.

-         Nykykieliä opiskeltaessa tietysti tarvitaan myös runsaasti kuullun ymmärtämis- ja keskusteluharjoituksia.

 

CHARLOTTE MASON –KOTIKOULU

* Keskeinen opetusmenetelmä on lukeminen ja luetun materiaalin kertominen omin sanoin. Joko vanhemmat lukevat lapselle tai lapsi lukee itsenäisesti, jonka jälkeen lapsi kertoo omin sanoin joko suullisesti tai kirjallisesti, mitä jäi mieleen. Pieni koululainen voi myös sanella kertomuksensa aikuiselle, joka kirjoittaa sen ylös.

* Lukumateriaalina käytetään oikeita ”eläviä” kirjoja, ei oppikirjoja. Varotaan aliarvioimasta lapsen ymmärryskykyä; voidaan valita vaativia tekstejä, jopa aikuisten kirjoja pienellekin koululaiselle, jos vanhempi on lukijana. Samaa tekstiä ei lueta moneen kertaan, vaan odotetaan lapselta tarkkaa keskittymistä koko ajan.

* Kokeita ei käytetä, sillä ne yrittävät saada opiskelijan kiinni siitä, mitä hän ei tiedä, kun taas omin sanoin kertoessa lapsi saa näyttää, mitä hän tietää ja osaa ja kokea onnistumisen iloa.

* Oppituokiot pidetään lyhyinä, 15-20 min ensimmäisillä luokilla. Pitkille oppitunneille tai koulupäiville ei ole tarvetta, sillä lapsen odotetaan keskittyvän ja tekevän parhaansa koko ajan opetuksen aikana, jolloin hän lyhyessä ajassa ehtii oppia paljon enemmän kuin toiset pitkän koulupäivän aikana.

* Hyvien tapojen oppimiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

* Luontoretket kuuluvat olennaisesti opetukseen. Luontoretkillä opetellaan havainnoimaan ympäristöä ja tunnistamaan kasveja ja eläimiä.

* Kuvataideopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan luonnossa. Otetaan lehtiö ja kynät tai maalit mukaan ja piirretään maisema- ja kasvikuvia mallin mukaan.

* Tarkkaavaisuutta harjoitellaan myös esim. kuvien katselussa. Lapsi saa katsella maalausta vähän aikaa ja kuvailla sitten omin sanoin katsomatta maalausta, mitä hän näki.

 

PERIAATELÄHTÖINEN KOTIKOULU  (Principle Approach)

* Korostaa Jumalan johdatusta historiassa ja Raamatun periaatteiden toteuttamista yhteiskunnan hallinnossa ja oman elämän päätöksissä.

* Amerikkalainen, hyvin isänmaallinen lähestymistapa, joka tukeutuu Yhdysvaltain valtion kristillisiin juuriin.

* Kaikkien aineiden opetuksen lähtökohtana on Raamattu: mitä Raamattu aiheesta opettaa?

* Tavoitteet:

- kouluttaa lapset raamatullisen maailmankatsomuksen mukaan

- kehittää lasten kykyä ajatella raamatullisesti ja soveltaa Jumalan Sanaa kaikille elämän osa-alueille

- luoda lapsissa oikeanlaista itsekuria, joka sisältää vastuun itsensä kehittämisestä

* Menetelmä: 4-R

- Research – tutkitaan asiaa tavoitteena tunnistaa Jumalan periaatteet ja päämäärät, jotka koskevat kyseistä aihetta

- Reasoning – päätellään näistä totuuksista aiheen merkittävyys ja tärkeys Jumalan valtakunnassa

- Relating – yhdistetään ja sovelletaan nämä periaatteet kunkin oppilaan omaan elämään ja persoonallisuuteen

- Recording – kirjataan muistiinpanoihin henkilökohtaiset sovellukset raamatullisista elämän periaatteista

* Tärkeimmät oppikirjat Raamatun lisäksi Raamatun hakusanateos ja sanakirja.

 

EHEYTETTY KOTIKOULU  (unit study)

* Suomalainen OPS: ”Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.”

* Eheytetyssä opetuksessa ei siis jaeta asioita erillisiin oppiaineisiin vaan opiskellaan aihekokonaisuuksia. Esim. viikon/kuukauden/lukukauden teemana voi olla Afrikka, jolloin opiskellaan Afrikan maantietoa, historiaa, luontoa, luetaan afrikkalaisia satuja ja kirjoja, kirjoitetaan Afrikkaan liittyviä kirjoitelmia, lauletaan ja soitetaan afrikkalaisia lauluja ja tehdään Afrikka-aiheisia käsi- ja kuvataidetöitä.

* Eri tapoja valita teema:

- vaihdellen eri reaaliaineista

- edetään historian mukaan; historian paikkoja opiskellessa tutustutaan myös alueen nykyiseen maantietoon, tiedehistorian kautta päästään käsiksi fysiikkaan ja kemiaan jne.

- kirjallisuus: lukuvuoden teema esim. Pieni talo preerialla sarja

- lapsen kiinnostuksen kohteet

- Raamatun teema

* Eheytetyn opetuksen hyviä puolia on, että tieto- ja taitoaineiden nivominen yhteen tekee usein opetuksen sekä lapsille mielekkääksi että saa aikaan hyviä oppimistuloksia.

* Sopii hyvin monilapsisille perheille, sillä eri-ikäisiä lapsia on näin helppo opettaa yhdessä, isommille tietysti vaativampia tehtäviä.

* Joillekin perheille eheytetty opiskelu tarkoittaa parin oppiaineen nivomista yhteen, jotkut yhdistävät lähes kaikki aineet. Vaikka periaatteessa kaikki oppiaineet voi integroida yhteen, yleensä matematiikassa käytetään erillistä oppimateriaalia.

* Esimerkki: Teema = luottamus

- opetellaan ulkoa Psalmi 23 (uskonto)

- tutkitaan Psalmin 23 vertaus- ja kielikuvia (äidinkieli)

- opiskellaan lampaiden tapoja ja ominaisuuksia (YLT)

- tehdään tutkimus paimenen työstä ja velvollisuuksista (historia)

- luetaan fiktiokertomus jossa päähenkilönä paimen              (äidinkieli)

- karstataan, kehrätään ja kudotaan lampaan villaa             (käsityö)

- kirjoitetaan aine aiheesta ”Lampaasta huiviksi”                 (äidinkieli)

 

ROBINSONIN KOTIKOULU

 

* Työtä tekevän kuuden lapsen yksinhuoltajaisän kehittelemä malli, jonka keskeinen idea on opettaa lapset ajattelemaan omilla aivoillaan ja välttämään kaikkea, mikä voi häiritä ajattelua ja aivojen kehitystä.

* Opiskelu on itseopiskelua heti siitä alkaen, kun lapsi oppii lukemaan. Vanhemmalta opiskelun ohjaus vaatii aikaa noin 15 minuuttia päivässä.

  1. Kotona ei pidä olla lainkaan televisiota. Television katselu tuhlaa aikaa, passivoi aivoja, eikä edistä aktiivista ajattelua, vaan välittää turmiollista sosiaalista saastetta.
  2. Lapset eivät syö sokeria eivätkä mitään sitä sisältävää. Sokeri vaikuttaa salakavalasti ja ei-toivotusti henkiseen suorituskykyyn ja asenteisiin.
  3. Muodollista koulutyötä on viisi tuntia päivässä – kuutena päivänä viikossa, 12 kuukautta vuodessa. Rytmistä poiketaan matkojen ja erikoistapahtumien takia.
  4. Nuo viisi tuntia sijoitetaan päivän vireimpään aikaan eli aamupäivään ja varhaiseen iltapäivään. Vanhempi on läsnä siinä huoneessa, missä lapset tekevät koulutyötään, sillä se auttaa pitämään järjestystä yllä.
  5. Lapset opetetaan lukemaan foneettisesti.
  6. Valitaan huolella kirjat, mistä lapset valitsevat lukemisensa, sillä niillä on keskeinen osa oppimisessa.
  7. Koulupäivä aloitetaan tekemällä noin 2 tuntia matematiikan tehtäviä. Lapset tarkistavat itse tehtävänsä ja kuinka suuri osa niistä on oikein. Tavoitteena on saada kaikki oikein. Matematiikan kursseja käydään läpi iänmukaisesta luokka-asteesta välittämättä, kunnes lukion matematiikan kurssit on suoritettu, yleensä noin 15 vuoden iässä. Hyvät matematiikan taidot ovat erittäin tärkeitä, sillä matemaattiset tehtävät edistävät aktiivista aivotoimintaa ja ohjaavat loogiseen ajatteluun.
  8. Lapset kirjoittavat yhden sivun aineen päivittäin. Loppu koulupäivä käytetään historiallisten ja luonnontieteellisten kirjojen ja tekstien itsenäiseen lukemiseen.

 

KOKOSYDÄMINEN KOTIKOULU

* Vältetään oppikirjoja. Syyt:

- Tavallisesti kirjat syntyvät niin, että kirjoittajalla on jokin asia sydämellään, josta hän on innostunut ja jonka hän haluaa jakaa toisten kanssa. Oppikirjat taas syntyvät niin, että asetetaan oppikirjatyöryhmä, joka yhdessä yrittää saada suppeaan tilaan mahtumaan keskeisimmät faktat aineesta. Mahdollisesti vielä toinen työryhmä tai virkamies käy työn tuloksen läpi karsien tai lisäten asioita. Usein lopputuloksena on tylsä teos, joka ei kosketa saati muuta kenenkään sydäntä.

- Oppikirjoja käytettäessä on riski, että opiskelijalle syntyy harhakäsitys, että hän on nyt opiskellut kyseisestä aineesta ”kaiken” saatuan kirjan loppuun, sen sijaan että hänelle olisi syntynyt innostus ja kyky elinikäiseen opiskeluun.

* Jumalan Sana on tärkein ”oppiaine”. Sen opiskelu aloitetaan ennen muita aineita, sillä se luo pohjan, jolle rakennetaan. Tämä sisältää mm. perhe- ja henkilökohtaiset hartaudet, Raamatun kertomukset, aihekeskeisen Raamatun opiskelun ja Raamattu-tietouden.

* Akateemisten aineiden perustan luovat matematiikka ja äidinkieli. Matematiikassakaan ei välttämättä käytetä ensimmäisillä luokilla kirjaa, vaan lasketaan palikoilla, marmorikuulilla, lautasilla jne.

* Ääneen lukemiseen ja keskusteluun käytetään runsaasti aikaa. Näin opiskellaan kirjallisuutta, historiaa sekä taide- ja musiikkihistoriaa.

* Biologian, fysiikan, kemian ja kuvataiteen opetuksen tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kysymysten tekoon, luovuuteen ja löytämisen iloon.

* Huomioidaan mitä lahjoja Jumala on kullekin lapselle antanut ja sen perusteella keskitytään luontaisiin kiinnostuksen kohteisiin, vapaaehtoistyöhön ja elämäntaitojen opiskeluun.

 

MONISTA LÄHTEISTÄ AMMENTAVA KOTIKOULU

* Ei pitäydytä mihinkään tiettyyn opetusmetodiin, vaan voidaan käyttää eri oppiaineissa, eri vuosina tai eri lapsilla erilaisia työskentelytapoja ja materiaaleja.

* Tämä on tavallisin lähestymistapa.

* Huomioidaan lasten erilaiset persoonallisuudet ja oppimistyylit opetusta suunnitellessa.